Kuudes viikko

14.6. 36 aamu 47 kilometriä ( yhteensä1438 kilometriä )

Aamulla lähdin harhailemaan Charlottenbergissä sijaitsevaan valtavaan kauppakeskukseen. Minulla oli tarkoitus etsiä sieltä retkikeittimeen kaasua ja lusikka/haarukka-settejä, joita retkellä kannatta olla useampi mukana, jos ovat muovisia.
Kun olin löytänyt retkeilyyn liittyvät tarvittavat varusteet, niin minut valtasi syvä ahdistus kauppakeskuksen suuruudesta ja väkijoukosta, jonka jälkeen halusin sieltä pois välittömästi. Menin ulos pakkaamaan kamoja laukkuun, missä myös Kami odotti minua. 

Kun näin sen makaavan pyörän vieressä silmät kiinni, niin mieleeni tuli ajatus, että kyllä tämän reissun jälkeen tämä koira on eläkepäivät ansainnut. Ikää Kamilla on jo kahdeksan vuotta ja huomaan kuinka sillä alkaa jo askel hidastumaan. 
Mietin myös sitä, että saattaisi olla mukava ottaa toinen koira vielä kun Kami on elossa, koska Kami on niin hyvä käytöksinen koira ja sillä voisi olla antaa paljon hyvää esimerkkiä pentukoiralle. 

Pääsin vielä Ruotsin puolella käymään kaupassa, joka sijaitsi aivan Norjan rajalla. Kaupan pihalla vastaani tuli Ruotsia puhuva mies, joka tunnisti minut tuoksi hyväntekeväisyyteen polkevaksi mieheksi. Olisi ollut hauska jutella hänen kanssaan tuosta asiasta, mutta en ymmärtänyt sanaakaan. 

Norjan puolella aloimme seuraamaan jokea, jonka kummallakin puolella kohosi melkoiset vaarat. Päivä oli taas ennättänyt niin pitkälle, että nukkumapaikkaa pitäisi jo kovasti etsiä. Ongelma oli kuitenkin se, että meidän vasemmalla puolen oli pian joki ja oikealla puolen kohosi paikoin niin jyrkkä seinämä, että olisin tarvinut kiipeilyvälineet siellä liikkumiseen. 
Vastaamme tuli kuitenkin pian leirintäalue, jonka valitsimme paikaksi minne pystyttäisimme teltan. Aloin ymmärtämään sen, että näin pitkällä matkalla minulle ei jää päivässä kovin paljoa aikaa yöpaikan etsimiseen. Päivän askareet, kilometrien taittaminen ja projektiin liittyvä tekeminen vie niin paljon aikaa, että melkein on tyydyttävä siihen ensimmäiseen vaihtoetoon yöpaikaksi, mikä vastaan tulee. 



15.6. 37 aamu 50 kilometriä ( yhteensä 1488 kilometriä )

Tein päivälle suunnitelman mennä ostamaan Kamille ruokaa Kongsvingerin eläinkaupasta ja jatkaa sen jälkeen matkaa joen toista puolta, missä sijaitsi pienempi tie. 
Kongsvinger ei ollut mikään iso kaupunki, josta lemmikkieläinkauppa löytyi helposti. Sillä oli oma sisäänkäynti ja sen vieressä katos, jonne sain pyörän sekä Kamin suojaan sateilta.

Kun hieroin sisällä kauppoja ruoasta liikkeen myyjän kanssa, niin meillä tuli myös puhe siitä, että mistä olin tulossa. Kun sanoin tulevani Suomesta, niin minun yllätykseksi hän sanoi osaavansa myös suomen kieltä, koska tuli kaksikielisestä perheestä. Tämän jälkeen vaihdoimme kielen ja jatkoimme kaupantekoa. 
Sain mukaani uudenlaista kuivamuonaa ja säkissä kuivattua naudanmahaa, joka on energiapitoinen ravinto koirille. En ollut tällaiseen ennen törmännyt ja se myös keveytensä puolesta soveltui hyvin retkiruoaksi. 

Kun pääsin joen toisella puolella menevälle tielle, niin vaikutti siltä, että sen varsi oli hyvin asuttua. Aloin jo hermostumaan, että eikö täällä Norjassa kasva sikäli sellaista metsää johon pääsisi telttailemaan, mutta siinä samalla myös ymmärsin, että emme loppuen lopuksi ole kovinkaan kaukana Oslosta, jonne meillä oli ensin tarkoitus mennä, kun saavumme Norjaan ja näin ollen ei ollut ihme, että paikka oli niin asuttua.

Minua alkoi epäilyttämään, että tulisinko löytämään yösijaa joen tältä puolen, koska asutus ja maisema jatkuivat samanlaisena. Kun vastaani tuli silta ja sen mukana mahdollisuus päästä takaisin joen toiselle puolen, niin päätin loikata sinne. Täällä olisi ainakin varmemmin niitä leirintäalueita. 

16.6. 38 aamu 42 kilometriä ( yhteensä 1530 kilometriä )

Edellisenä iltana minulle sattui tuuri, kun pääsin ilmaiseksi majoittumaan erään hotellin leirintäalueelle, joka sijaitsee Kirkinaer nimisessä kylässä. Hotelli halusi tällä tavoin olla mukana #tv5000km kampanjassamme. Se oli oikein mukava ele ja on ollut mukava, että monet ihmiset ovat tällaisolla pienillä eleillä halunneet antaa projektiin oman panoksensa. 

Pyöräillessä tuona päivänä minulla oli sellainen olo, että kilometrit ei tunnu millään taittuvan. En tiedä johtuiko se väsymyksestä, paahtavan kuumasta ilmasta vai vähän kaikesta. 
Kun olin katsonut aiemmin sääkarttoja ja kun kuuntelin omaa oloa, niin päätin mennä lepäämään muutamaksi yöksi leirintäalueelle ja tehdä kaikki roikkumaan jääneet asiat pois alta. Näin minulla olisi mukavampi jatkaa matkaa. 

Pyöräilin Braskereidfossiin, josta löysin leirintäalueen. Se oli minun makuuni aika hintavat telttapaikat, mutta ajattelin, että antaa mennä. 
Paikka sijaitsi joenvarressa, jonka läheisyyteen laitoin teltan. Telttapaikkaa etsiessäni huomasin, että alue ei ollut kovinkaan tasainen ja jouduin pystyttämään teltan pieneen rinteeseen. Rannassa törröttävä roju ei myöskään hivellyt minun silmää ja valitsin paikan myös parhailla näköalolla. 



17.6. 39 aamu ( lepopäivä )

Yöllä alkanut vesisade piiskasi teltan kattoa koko päivän. Ilmanala ei jättänyt hirveästi valinnanvaraa tekemiselle ja päätin ottaa päivän vain rennosti. Nukuin muun muassa kolme kertaa päiväunet. 

Koetin aina välillä käydä kyselemässä respassa voisinko saada virtaa laitteisiin, mutta siellä ei ollut ikinä ketään. Sinne oli jätetty vain lappu luukulle, että olen ostoksilla soita numeroon… 
Aloin turhautumaan pahemman kerran, koska en saanut telttapaikan hintaa vasten minkäänlaista palvelua, jopa suihkusta täytyi maksaa erikseen. Huomasin illalla ettei paikalla ollut edes kotisivuja, mikä vain kertoo alueen laadusta.

18.6. 40 aamu ( lepopäivä )

Sade jatkui vielä tämän aamupäivän ja sen taukoamisen jälkeen oli mukava kokeilla ottaa jokin muu asento kuin selällään makaaminen. Ilma alkoi muuttumaan lämpimäksi, mutta se kehitti myös todella kovan tuulen. Teltan ovella pystyin olemaan ilman paitaa, mutta ylös noustessa minun oli pakko laittaa jokin pusakka päälle. 

Koko päivän koetin taas kärkkyä, jos saisin työntekijän kiinni, että saisin virtaa akkuihin. En nähnyt taaskaan koko päivänä leirintäalueella yhtään työntekijää ja lappu respan luukulla kertoikin heidän olevan vielä ostoksilla. Olisin niin mieluusti kirjoittanut blogitekstejä, mutta jouduin vain keräämään sisälleni lisää turhautuneisuutta. 



19.6. 41 aamu 32 kilometriä ( yhteensä 1562 kilometriä )

Lähdin niin nopeasti pois tuosta leirintäalueesta kuin vain pystyin. Se oli minulle täysi vitsi! 
Olin edellisenä päivänä ottanut selvää, että Elverumissa oli leirintäalue, joka oli puolta halvempi ja tarjosi vielä sähkön. Halusin mennä sinne kirjoittamaan blogitekstit valmiiksi, että niiden tekeminen ei enää venyisi. 
Olin jälleen katsellut sääkarttaa sillä silmällä, että sen puolesta ei haittaisi ottaa vielä muutamaa päivää rennosti, koska luvassa oli rankkoja sateita. 

Kun saavuin alueelle, niin totesin sen olevan paljon viihtyisämpi paikka, jossa saisi teltalle hyvän paikan koskimaisemalla. Kun olin pessyt pyykit, niin kävin kaupassa, jonka jälkeen vietin tietokoneen ääressä koko päivän. 

20.6. 42 aamu ( lepopäivä )

Olin katsonut edellisenä päivänä säätiedotetta, joka oli luvannut sateita tuoksi päiväksi jopa yli 10 millimetriä. Koska olin suunnitellut lähteväni leirintäalueelta seuraavana päivänä, niin katsoin viisaimmaksi käydä kaupassa jo tuolloin edellisenä päivänä, koska se vaikutti ajatuksissani kaikista helpoimmalta.
Kyselin respasta, että onko lähellä isompaa kauppaa, kuin tuo eilinen epämääräisen muotoinen pieni kauppa. Sain sieltä kuulla, että tuo sama kauppa on nyt paljon isompi, koska he pitävät pyhänä vain lain mukaisen neliömäärän avoinna. 

Kun palasin tuosta reissusta, niin aloitin valmistamaan ruokaa ja vaihdoin keittimeen edellisenä päivänä ostamani kaasupullon. Minulla ei ole ollut kovin pitkään kaasulla keittämisestä syvempää kokemusta ja ihmettelin kuinka liekki paloi nyt todella huonosti. Vaikka koetin mitä, niin jouduin tyytymään tuohon olemattomaan liekkiin. 

Kun olin saanut itseni hitaasti, mutta varmasti ravittua, niin tein lopun päivää tietokoneella hommia leirintäalueen keittiössä Kamin ollessa teltassa suojassa sateelta. Katselin välillä ikkunasta kuinka vesi lainehti maan pinnalla ja harmaiden sadepilvien peittäessä koko taivaan, näytti siltä, että sateille ei näyttäisi tulevan loppua.










Kommentit

Suositut tekstit