Seitsemäs viikko

21.6. 43 aamu 43 kilometriä ( yhteensä 1606 kilometriä )

Koska luulin, että minun ostamissa kaasupulloissa olisi jotain vikaa, niin pyöräilin ensimmäisenä Elverumin urheiluvälineliikkeeseen ostamaan parempaa kaasua. Myyjä kyseli minulta matkastani ja kun selitin hänelle minne olen menossa ja millä asialla olen, niin hän kertoi minulle kuinka hänen edesmennyt isänsä oli elämänsä aikana sairastanut kolme aivoinfarktia. 
Aivoinfarktit ei ollut vienyt hänen isänsä henkeä, vaan hän oli kuulemma elänyt ensimmäisen aivoinfaktin jälkeen vielä yli 40 vuotta. Näin hänen silmistään sen, kuinka muistot vielä koskettivat häntä ja kun hän nyökkäsi minulle merkiksi, että teen hyvää työtä, niin tunsin kuinka hän myös tarkoitti sitä. 

Pyöräilimme tuona päivänä Glomma joen itäpuolta Rena nimiseen kylään, josta käännyin kohti Ruotsin rajaa. Kun olin tuolla 215 tiellä, niin aloin tähyilemään meille leiripaikkaa Lopsjoen varrelta ja silmiini osuikin mukava avarampi alue sopivan matkan päässä tiestä, joka oli mäntykangasmetsän ympäröimä.
Siellä oli epävirallinen nuotiopaikka, joki aivan vieressä ja huikeat maisemat. Tuntuu, että näin nappiin osuvaa leiripaikkaa pyöräretkellä tulee kohdalle vain harvoin ja nautin täydellä sydämellä illasta.



22.6. 44 aamu 57 kilometriä ( yhteensä 1663 kilometriä )

Aamulla minun huomio kiinnittyi taas kaasukeittimeen ja siihen, että kuinka sen toiminta parani päivän lämmitessä. Tiesin kylmyyden vaikuttavan kaasun palamiseen, mutta en arvannut, että kesäyöt kohmettaa pullon noin totaalisesti. Ymmärsin myös, että luultavasti edellisiä kaasupulloissa ei todennäköisesti ollut mitään vikaa, vaan se oli ilman viileys, mistä kaikki johtui. 
Tästä päivästä eteenpäin ajattelin ottaa keittimen ja kaasupullon sisään telttaan, että viileys, eikä kosteus pääsisi niihin niin helposti käsiksi.

Kun katselin karttaa, niin tein suunnitelman, että pyöräilisimme tuona päivänä Jordet nimisen kylän liepeille ja etsisimme sieltä telttapaikan. Ensin otin kuitenkin tavoitteeksi käydä kaupassa Nordre Osen nimisessä kylässä, joka sijaitsisi noin puolimatkassa. 
Vaikka päivä oli alkanut leppoisassa tunnelmassa nappiin osuneessa telttapaikassa, niin se vei minulta mehut pois heti kun pääsin pyörän selkään. Saimme nousta Kamin kanssa tuona päivänä noin 20 kilometriä, joka oli melko rankka koetus. Rankan siitä myös teki se, että aivan kuin Kami olisi halunnut leikitellä kanssani ja juoksi täyttä häkää ylämäkeen tehdäkseen pyöräilystä entistä haastavampaa. 
Tuo päivä sai mukavan lopun, kun nousun jälkeen pääsimme laskemaan aina yöpaikamme pihaan asti, joka oli talvisin käytössä oleva vuokratupa. Sinne meidät opasti tuon rakennuksen naapuri, joka antoi meille luvan telttailla silellä.



23.6. 45 aamu 66 kilometriä ( yhteensä 1729 kilometriä )

Laskeuduin aamulla Jordetin kyläkauppaan, jossa sain kuulla paremman vaihtoehdon reitilleni, jonka aioin tuona päivänä Kamin kanssa kulkea. Se ei paljoa poikennut siitä, mitä olin suunnitellut, mutta maisemallisesti se olisi hienompi.

Uusi suunnitelma meillä oli siis mennä ensin Engerdalssaetraan, josta kääntyisimme pienempää tietä kohti tietä 217. 
Päivän matkan aloitin seuraamalla Klarälven jokea, jossa oli tämän tästä parkkipaikkoja kalastajille. Joen rantaa reunustivat hienoimmat huiput, mitä olin tällä matkalla nähnyt ja kun saavuin seuraamaan kapeaa Engeren järveä, niin tuntui, että maisema vaan muuttui paremmaksi. 
Huiput olivat puuttomia kasvustolta ja osassa rinteitä näkyi vielä merkkejä lumesta. Minun silmissä nämä huiput ovat alkaneet muistuttamaan ennemmin vuoria, kuin tuntureita, koska niissä on jo jonkin verran kallioseinämiä. 
Päivän hienoimmat ja korkeimmat vuoret näimme päivän loppumetreillä, kun aloimme laskeutumaan Solenstuna nimiseen paikkaan, mihin menimme pariksi yöksi lataamaan kameran akkuja sekä huoltamaan pyörän. 



24.6. 46 aamu  ( lepopäivä )

Aloitimme aamun kävelemällä paikkaan, mistä avautuisi tuo hieno vuorinäkymä, mitä olimme saaneet jo ihastella edellisenä päivänä. Meidän ei tarvinnut kävellä leirintäalueen portilta kuin 200 metriä nähdäksemme vuoret ja minulla kävi mielessä kuinka suuresti se voisi vaikuttaa leirintäalueen kävijämäärään, jos tuo näkymä avautuisi sen pihaan. 

Kun palasimme tuolta reissulta, niin aloitin pyörän huollon, josta putsasin kettingit huolella ja laitoin niihin öljyä. Päivä ehti mennä tuossa touhussa sen verta pitkälle, että oli lounaan aika, jota aloin pyörän huollon jälkeen valmistamaan. 
Kun olin hakemassa ruoan valmistuksen jälkeen täydennyksiä vesipulloihin, niin huomasin, että leirintäalueelle tuli toinen retkipyöräilijä, jota en kuitenkaan päässyt jututtamaan. Teltalle palattuani ilma alkoi käymään sateiseksi ja kömmin loppupäiväksi telttaan.



25.6. 47 aamu 70 kilometriä ( yhteensä 1799 kilometriä ) 

Päivän pyöräilyurakka ei antanut minulle tilaa fiilistelylle, mutta aamulla pääsin juttelemaan vielä yhden retkipyöräilijän kanssa, joka tuli edellisenä iltana leirintäalueelle. 
Hän oli vanhempi mies, joka oli pyöräillyt saman reitin, mitä mekin aioimme kulkea, mutta hän oli pyöräillyt sen pohjois-eteläsuunnassa. Hän antoi minulle joitain vinkkejä tulevan varalle ja kävimme keskustelua myös yleisesti retkipyöräilystä. 

Kun olimme lähteneet matkaan Kamin kanssa, niin pidimme lounastauon noin kymmenen kilometrin jälkeen. Paikka oli kosken vieressä oleva levähdyspaikka, joka oli varusteltu pöydillä. 
Koetin ottaa ruokailun jälkeen pienen päivälevon, mutta paikalle saapunut kalastaja häiritsi minua sen verran, että en päässyt uneen. 
Kyselin häneltä seuraavasta vastaantulevasta kaupasta ja siitä, onko se auki näin juhannuksen alla. Hän sanoi, että minun pitäisi polkea noin 25 kilometriä ennen kuin kauppa tulisi vastaan ja hän epäili sen menevän kiinni kolmelta. 

Aloitin oitis järjestelyt lähtöä varten ja kun hyppäsin pyörän selkään, niin aikaa oli enää puolitoista tuntia. Hiki virtasi pitkin kavojani, kun pääsimme perille juuri enne sulkemisaikaa ja sain tehtyä täydennöksiä vähäisiin ruokavarastoihin. 


26.6. 48 aamu 15 kilometriä ( yhteensä 1814 kilometriä )

Olin jälleen saanut viettää yön epämääräisessä kuopassa aivan tien varressa. Viime ilta oli mennyt myöhään telttapaikkaa etsiessä ja tämän välttävän paikan löytäminen tuntui uupuneille matkalaisille lottovoitolta. 

Aamulla halusin päästä kuitenkin nopeasti matkaan, mutta ajatus pyöräilystä ei hirveästi houkutellut. En ollut vielä saanut levättyä edellisen päivän rasituksia täysin pois ja pyöräilymoodia ei vain löytynyt.
Emme päässeet taittamaan matkaa kovin pitkälle, kun silmiini pisti kalastajille tarkoitettu parkkipaikka Nora-joen varressa. Päätin pystyttää siihen teltan ja jatkaa matkaa seuraavana päivänä hieman paremmin voimin. 

Tuossa paikassa saimme katsella kuinka lauma lampaita laidunsi aluetta kalistellen kollojaan, jotka roikkui heidän kaulassa. Odotin, että Kami olisi voinut olla niistä enemmän kiinnostunut, mitä hän oli ja uskalsin sitä jopa välillä pitää vapaana teltan ympäristössä sen lähtemättä lampaiden perään. 




27.6. 49 aamu 53 kilometriä ( yhteensä 1867 kilometriä )

Kun olimme laskeutumassa Rorokseen, niin huomasin ensimmäistä kertaa, että vieressä virtaava joki laskeutuu merta kohti. Olin innoissani ajatuksesta, että tästä eteenpäin rannikkoa kohti minulla taitaa olla enemmän laskukilometrejä. 

Roroksessa hakeuduin siellä heti ruokakauppaan ja ostin valtavan säkillisen ruokaa ja kaupan pihalla huomasin olevani hiukan ongelmissa, että miten kaikki tuo ruoka saadaan sopimaan pyörän laukkuihin. 
Tein pihalla perusteellisen pakkauksen ja poistin kaiken mahdollisen ruoan alkuperäispakkauksista ja laitoin niitä pakastepusseihin, jotka on helppo pakata tiiviiseen tilaan. Kuitenkin minua vaivasi hieman päätä, että mukaan olisi sovittava vielä Kamin ruoat, joita lähdimme seuraavaksi hankkimaan lemmikkieläinkaupasta.

Sinne ei ollut kaupalta pitkä matka ja huomasin sisälle päästyä, että se on pullollaan rekikoirille suunnattua tavaraa. Liikkeen pitäjä kyseli minulta, että minkälainen retki meillä oli kyseessä. Kun hän sai kuulla minkälaisen matkan olimme taittanut ja minkälainen matka meillä oli vielä edessä sekä miksi tämän teemme, niin hän halusi antaa oman panoksensa kampanjaan.
Me saimme mukaamme tuosta liikkeestä lähemmäs kolme kiloa kuivamuonaa ja kahdeksan paria tossuja Kamille aivan ilmaiseksi. Minä en voinut kuin kiittää ja kumartaa tästä mukavasta eleestä, minkä hän meille antoi. 


Päädyimme yöksi hieman Hitterdalenin jälkeen olevalle P-paikalle, jossa vietimme rauhallisen illan ja sen edetessä samalle alueelle tuli vielä kaksi muutakin yöpyjää.

















Kommentit

Suositut tekstit