Toinen viikko

17.5 Kahdeksas aamu 58 kilometriä ( yhteensä 355 kilometriä )

Teltasta on välillä todella vaikea nousta sateiseen päivään ja tämä oli yksi niistä aamuista. Päätin aloittaa aamun sillä, että tekisin videopäiväkirjan, jota en ollut taaskaan ehtinyt suunnitella laisinkaan. Varmaan se oli kymmenes otos, joka miellytti minua jokseenkin ja päätin hyväksyttää itselläni sen.

Emme lähteneet heti matkaan, vaan odottelin sateen loppumista, koska ilma näytti merkkejä siihen suuntaan. Päivä oli jo ehtinyt pitkälle kunnes kaikki tavarat olivat pyörän päällä ja kun laitoimme renkaat pyörimään. Tietämme valaisi nyt kirkas auringonpaiste. 
Pyöräily ei tuntunut maistuvan, mutta oli mukava, kun mieleeni nousi muistikuvia paikoista, joita olimme ohittanut ensimmäisellä retkellämme. Jouduin ohittamaan suuria peltoaukioita, joiden kohdalla meitä riepotteli kova tuuli ja matkanteko vaikutti tämän johdosta hyvin hitaalta. 
Pyöräilimme aina puolille öin saakka, koska sopivaa telttapaikkaa ei tuntunut löytyvän. Kuitenkin lopulta vastaani tuli pelto, mikä kaartoi sopivasti siten, että pääsimme puiden taakse pystyttämään teltan ja emme olisi näin ollen suorassa näköyhteydessä tiehen. Kun olin saanut leirin pystyyn, niin nukahdin välittömästi.


18.5 Yhdeksäs aamu 52 kilometriä ( yhteensä 407 kilometriä )

Heräsin jälleen sateisen harmaaseen ilmaan jostain epämääräisestä kuopasta. Halusin pellolta nopeasti pois ja aloin välittömästi tekemään töitä sen eteen. En tänä aamuna myöskään löytänyt minkäänlaista virettä itsestäni, vaan mieli oli ennemminkin aivan maassa. Tähän ei auttanut sade, joka alkoi heti aamupalan syötyäni.

Minulla oli vielä teltta pystyssä ja kaikki laukut auki ja aloin säntäilemään pitkin peltoa. Sain kuitenkin nopeasti kaiken valmiiksi ja suuntasimme läheiselle huoltoasemalle. 
Täällä join aamukahvin, joka minulla oli vielä juomatta ja latasin tietokoneen. Tähän tuntui menevän hävyttömän kauan aikaa ja nuokuin puoli unessa kahvilan pöydällä, kunnes viimein minulle näytettiin vihreää valoa.

Kun olimme lähellä Vaasaa, niin aloin ihmettelemään liikenteen olevan jotenkin erilainen kuin aikaisemmin. Ympärilläni oli hirviaidat ja sen toisella puolen meni toinen tie, joka minun olisi ehdottomasti täytynyt valita. Kun söin tien laidassa jugurttia, niin mieleeni nousi ajatus, että taidan polkea moottoritiellä ja hakeuduin pois heti ensimmäisestä liittymästä. 

Päädyimme yöksi Sundom:in kylään Vaasan alapuolelle pihatelttamajoitukseen, mikä meille tarjoutui matkalla. Sen tarjosi todella mukava perhe, joka jää varmasti minun muistoihin!


19.5 Kymmenes aamu 50 kilometriä ( yhteensä 457 kilometriä )

Edellisenä iltana olin sopinut Sundom:in kylässä, että voisimme mennä seuraavaksi yöksi Pirttikylään samanlaiseen pihamajoitukseen. Päivämatka ei tässä tasaisessa maastossa tuntunut miltään, mutta ilmanala teki matkasta todella vaikean.

Matkaan siivitti tuuli, jollaiseen en ole aiemmin pyöräretkellä törmännyt ja Etelä-Pohjanmaan silmänkantamattomiin jatkuvat pellot ei antanut minkäänlaista suojaa sitä vastaan. Välillä jouduin nojaamaan miltei koko painolla tuulta vasten, että sain pyörän kulkemaan suoraan ja kun saavutin 8-tielle, niin kova rekkaliikenne ei kyllä tuonut näihin ilmavirtauksiin minkäänlaista helpotusta. 

Lopen uupuneena pääsimme perille ja ystävällisen vastaanoton jälkeen minulle tarjottiin ruokaa mahan täydeltä, jonka jälkeen ei mennyt kauaa kun painoin pääni makuualustaa vasten.



20.5 11 aamu 47 kilometriä ( yhteensä 504 kilometriä )

Aamulla heti ensimmäinen asia mikä mieleen tuli, oli yöllä melkein teltaan työntynyt ukkofasaani. Moneen otteeseen sain herätä sen kiekaisuun ja kun raotin teltan ovea ottaakseni siitä valokuvan, niin se oli aina ennättänyt loitommaksi. 

Matkaan lähtö venyi melkoisen myöhään ja ennen kilometrien taittamista minun oli käytävä lisäämässä renkaisiin huoltoasemalla ilmaa, koska minulla oli mennyt aiemmin pumppu rikki. Minulla oli tarkoitus hommata uusi pumppu Kristiinankaupungista, jonne suuntasin. Olin saanut sovittua sinne jälleen pihamajoituksen, joka sopi hyvin minun kovaa vauhtia jälkeen jääneeseen aikatauluun.

Kilometrit kertyivät nyt paljon nopeammin, koska tuulet olivat heikenneet ja pian olin Ylimarkussa ihmettelemässä sitä, että oliko minulla tarvetta mennä kauppaan. Siinä meidän juttusille tuli nainen, joka kyseli meidän retkestä. Hän oli siitä kiinnostunut, koska itsekin harrasti pyöräilyä ja työskenteli tien toisella puolella, josta oli meidät nähnyt. Hän tarjosi minulle siellä kahvit, jonka aikana kävin läpi mistä meidän kampanjassa oli kyse.

Loppumatka Kristiinankaupunkiin sujui vaihtelevissa merkeissä, koska olin liikkeellä aamupuuron voimalla. Viimeisillä kilometreillä oli enää miltei mahdoton keksiä mistä voisi löytää energiaa, mutta jostain sitä tuntui aina vaan löytyvän ja pääsin vihdoin perille. 
Ilta sujui mukavasti rupatellen uusien tuttavuuksien kanssa ja myöhään illalla havahduin ajatukseen, että minulla on vielä tietokonehommat tekemättä. Kaivauduin telttaan tekemään hommia, jotta pääsisin edes jokseenkin aikaisin nukkumaanKello taisi kuitenkin lähennellä kahta yöllä ennen kuin pääsin makuupussin lämpöön.



21.5 12 aamu 40++ ( yhteensä noin 544 kilometriä )

Pääsin Kristiinankaupunkiin ostamaan uuden pumpun ja enää minun ei tarvinut kantaa niin suurta huolta siitä, että mitä jos minulta menee rengas puhki. Kello oli jotenkin taas juossut aikatauluni edelle ja en ehtinyt jäämään katselemaan tuota kaunista kaupunkia, niin kuin olin aikaisemmin suunnitellut. 

Kun poistuin kaupungista, niin minun ylitse lensi kotka melko matalalla, mitä oli mukava katsella. Minulla oli tarkoitus jatkaa 8-tien sijaan rantatietä etelään, mutta jouduin pyöräilemään 8-tietä pienen pätkän, enne kuin pääsin tälle tielle. 

Minulla oli tarkoitus jatkaa aina Merikarviaan asti, mutta illalla alkoi kuitenkin väsy painamaan. Törmäsin pyöräillessä paikalliseen mieheen, joka oli myöskin pyörällä liikenteessä ja kyselin häneltä osaisiko hän kertoa minulle jonkin hyvän telttapaikan.
Hän opasti minut merenrannalle, jossa oli pieniä kalastajatorppia ja minun yllätyksekseni hän avasi oven yhdestä niistä sekä antoi minulle luvan olla yötä siellä. Naapurista tuli vielä mökkiläinen meitä jututtamaan ja hän tarjosi tähän päälle vielä saunan. 
Kyllä kasvoilleni tuli leveä hymy, kun sain kylvyn raikkaana katsella rantakallioilla auringonlaskua ja fiilistellä paikan historiaa.



22.5 13 aamu ( mittari reistailee )

Aamuaskareiden lomassa kävin keskustelua mökkinaapurin sekä torpan omistajien kanssa. Pääsin näkemään muun muassa yhden Suomen korkeimmista majakoista ja kuulin lisää paikan historiasta. 
Mökit olivat rakennettu sinne 30-luvulla ja olivat osittain suojeltu. Niissä piti olla oikea väri ja vettä sinne ei saanut vetää. Sähköt sinne oli saatu asentaa muistaakseni vasta 2007.

Minulla oli tarkoitus polkea lyhyt päivä Merikarviaan ja mennä telttailemaan sinne hyvien vinkkien perusteella annettuun paikkaan, joka sijaitsi joen varressa. Paikan nimi oli Piinukoski ja siellä oli odotettavissa kota nuotiopaikkoineen. 

Löysin alueen, missä kota sijaitsi yllättävän helposti ohjeiden avulla, mitä kyselin paikallisilta. Kun koetin mennä kodalle, niin en kuitenkaan ollut käsittänyt oikein sinne menevää reittiä. Aloin etenemään kinttupolun tapaista polkua, joka muuttui heti niin kivikkoiseksi, että sitä ei kannattanut jatkaa.
Koska en saanut käännettyä pyörää takaisin sinne mistä olin tullut, niin huolimattomasti otin kärryn pois pyörästä siten, että en purkanut sitä. Takapainoisena se sinkosi pystyyn heti kun sokat irtosivat ja siinä samalla minulla oli taittua takajarrun jarrulevy. 
Kun sain tavarat takaisin helpompaan maastoon, niin väsyneenä en laittanut kärryn sokkia kunnolla paikoilleen. Löysin oikean reitin mitä lähdin etenemään, mutta eräs juurakko katkaisi jälleen matkan. Juurakko johdatti minut kohti puuta ja pyörä ei ollu minun hallinnassa. Kärry irtosi pyörästä sillä seurauksella, että sokan läpimenoreikä nirhaantui ja sokkaa ei saanut enää paikalleen. Olin niin väsynyt tästä takaiskusta, että en jaksanut tuona päivänä siitä murehtia.


23.5 14 aamu 47 kilometriä ( yhteensä 591 kilometriä )

Koetin tehdä aamulla rästiin jääneitä tietokonehommia, mutta nettiyhteys ei meinannut millään toimia. Parin tunnin hukkaan heitetyn työn jälkeen siirryin kärryn ongelman tutkimiseen. 
Sain kiinnetettyä sen nippusiteillä pyörään, jonka jälkeen suunnitelmissa oli pysähtyä ensimmäiselle talolle porakonetta utelemaan, jotta voisin porata sokan reiän uudestaan auki.

Matkaan päästyämme meitä onnisti heti, koska ensimmäisestä talosta löytyi porakone sekä siihen oikean kokoinen terä. Korjaus vei kuitenkin hetken aikaa, koska jouduin taas purkamaan koko lastin, ennen kuin pääsin poraamaan reiän jälleen auki. 
Kun tämä ongelma oli ratkaistu, niin seuraavaksi lähdin takaisin tulosuuntaan ostamaan Merikarvian keskustasta pyöränmittaria. Löysin sellaisen vaivatta, mutta sen käytön opiskelu sekä asennus ei tapahtunut käden käänteessä. Kilometrejä pääsimme taittamaan vasta noin kello 16 aikoihin.


Pyöräily loppui tältä illalta Meri-Porin camping alueelle, jonne saavuimme hienossa auringonlaskussa ja iho sen tuntoisena, että se oli palanut.






Kommentit

Suositut tekstit