Kymmenes viikko

12.7. 64 aamu 33 kilometriä ( Yhteensä 2462 kilometriä )

Purin aamulla telttaa vasta kello 13 aikoihin levänneen oloisena. Kun olin ottamassa yhtä telttakiilaa pois kuivasta sammalmättäästä, niin näin jäljen joka pysäytti kaiken toiminnan. 
Jälki näytti erehdyttävän paljon karhun takajalan jättämältä jäljeltä. Koetin siinä miettiä, että voiko tuo olla mahdollista ja olisiko tuo jälki voinut olla kuitenkin jonkin tavaran painauma. En kuitenkaan ollut levitellyt tavaroitani tuohon paikkaan edellisenä iltana, koska heitin ne suoraan telttaan vesisateen alta pois sekä hyppäsin itse sinne perässä. 
Kun tarkkailin jäljen tulosuuntaan, niin näin useita painaumia maassa ja olin varma, että tästä on jokin eläin kulkenut. Selkeimmin näkyvä jälki oli vain noin puolen metrin päässä teltan kulmalta, niin olin siitä varma, että se ei ole siitä ainakaan yön aikana liikkunut ohi.

Saavuimme nopeasti Lund nimiseen kylään sen jälkeen, kun lähdin liikkeelle. Sieltä lähti lautta kohti Horvereid:ia ja sitä odotellessa ilma viileni niin, että jouduin pukemaan lisää vaatetta ylle. Kun saavuimme Kolvereid:iin, niin tein täydennöksiä ruokavarastoon, jonka jälkeen aloin etsimään meille telttapaikkaa. 
Joudumme poikkeamaan jälleen monella soratiellä, mutta aina ne johti jonkin rakennuksen luokse. Kun kaupunki oli jäänyt selkeästi jo taakse, niin teitä ei poikennut enää niin useasti ja tein päätöksen kantaa tavarani yksitellen mäntykangasmetsään, mistä avautui näkymä Sorsalten:iin. 


13.7. 65 aamu 43 kilometriä ( Yhteensä 2505 kilometriä )

Tämä oli päivä, jolloin puolet tavoitellusta 5000 kilometristä meni rikki. Nämä kilometrit eivät ole todellakaan taittunut helpolla, vaan koko matkan minua on siivittänyt niin paljon onglemia, että en voi muuta kuin ihmetellä kuinka se on mahdollista. 
Olen joutunut laittamaan itseni koville pysyäkseni aikataulussa, olen joutunut pyöräilemään hampaat irvessä vastatuulta kohden, koko matkan on minua piinannut jokin tekninen ongelma pyörän kanssa, Norjan sisämaa yllätti minut pitkillä ja jyrkillä nousuilla, jotka ovat vieneet kaikki mehut kehostani ja niin edelleen. 
  Iltaisin olen ollut niin lopen uupunut, että on ollut todella haastavaa saada tehtyä tähän projektiin liittyvät tehtävät. Tämä retki on alkanut ottamaan minun mielessäni aivan uudenlaisen näkökulman ja olen alkanut ajattelemaan sitä enemmän minun osaltani kuin se olisi selviytymistarina, missä vaellan läpi haasteiden kotia kohti.

Tänäkin päivänä jouduimme tekemään hätämajoittumisen Simle kylän pohjoispuolelle sen jälkeen, kun takajarru naksahteli todella kova äänisesti ja ei joka kerta enää palautunut. 



14.7. 66 aamu 67 kilometriä ( Yhteensä 2572 kilometriä )

Aamulla herätessäni mietin, että tämä paikka vuonon poukamassa tasaisella heinikolla on ehdottomasti tämän reissun wildcamping paikkojen top kolmessa. 
Aloitimme aamun hieman poikkeavalla tavalla ja käytin aikaa tuon paikan valokuvaamiseen. Ilma oli harmaa ja tihkusateinen ja vallitseva valo ei teettänyt vahvoja kontrasteja maisemaan, mutta merenrannan kasvillisuuden värit rantakivissä ja paikalla ollut rähjäinen lato antoi muutaman hauskan elementin, mihin kameran linssi tarttui.

Sain jälleen pakata mukaan märän teltan, mutta se ei enää haitannut minua. Olen sen joutunut tekemään niin monesti Norjan puolella, että se on jo normaalia. Kun pääsin pyörän selkään, niin huomasin jarrukahvojen palautuvan paremmin, mutta jarruissa oli edelleen tallella tuo ikävän iso ääni. 
Meidän ei tarvinut laskea kuin mäki alas ja olimme tiellä 17, mikä oli helpotus. Tuolla tiellä mitä olimme kulkenut, niin kilometrit taittuivat käytännössä siten, että talutin todella jyrkän mäen pyörää ylös Kamin kävellessä rinnalla ja sitten laskimme mäen alas. Tämä oli todella paljon voimia vievää toimintaa ja odotin tietä 17 sen takia, että epäilin sen olevan paljon tasaisempi ja kuinka ollakkaan, haaveeni kävi myös toteen.

Pyöräilimme aina Skogmo:n leirintäalueelle asti, kun vastaamme ei tullut minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä metsään. Alueella millä kuljimme oli vain maataloutta ja peltoa, minkä vuoksi haaveemme ei käynyt toteen. 



15.7. 67 aamu ( Yhteensä 2572 kilometriä )

Aamulla vietin aikaa leirintäalueen keittiössä lataillen laitteita, mitkä tarvitsivat virtaa. En tuntenut keittiössä enää niin vahvasti heikkoa oloa, mikä minulla oli herätessäni. Ehkä se katosi keskustelun lomaan, mitä kävin saksalaisten moottoripyöräilijöiden kanssa.

Kun olin aloittamassa tavaroiden pakkaamisen, niin minun olo alkoi menemään hyvin vetämättömäksi. Mistään ei meinannut enää tulla mitään ja päätin jäädä alueelle vielä yhdeksi yöksi. Kun olin sen käynyt ilmoittamassa, niin vetäydyin nukkumaan.
Herättyäni päiväunilta tunsin oloni hyvin kuumeiseksi ja käveleminen ei tahtonut enää onnistua sekä ympärille katsominen oli vaikeaa. Tein päätöksen vuokrata mökin yöksi, minne alkoi pitkä ja rasittava muutto. 

Kesti ikuisuuden saada tavarat pyörän selkään ja työntää pyörä mökin edustalle. Jo pihalla ollut mitätön mäki teetti minulle niin paljon vaikeuksia, että jouduin lepäämään aina välillä sitä ylittäessä. Kun sain tavarat perille, oli helpotus laittaa pää tyynyyn.


16.7. 68 aamu ( Yhteensä 2572 kilometriä )

Aamulla tuntui kuin olo olisi jo puolella helpottanut eilisestä päivästä. Aloin jo tuntemaan kaukaista nälän tunnetta, mutta hartioita sekä päätä juili todella voimakkaasti.
Olimme edellisenä päivänä sopineet isäni kanssa, että hän voisi tulla moikaamaan minua Norjan puolelle ja odottelin häntä saapuvaksi puolen päivän aikoihin. Saisin näin ollen seuran lisäksi apua kauppareissuihin, joka minun olisi pitänyt taittaa muuten pyörällä. Kilometrejä olisi tullut lähemmäs 30 käyden lähimmässä kaupassa mutkan. 

Isäni tultua vaihdoimme mökin hieman isompaan, jotta siellä olisi mukavampi viettää aikaa suojassa tulevalta sateelta. Pääsin nyt myös mittaamaan kuumeen, jota oli vielä 38 astetta.



17.7. 69 aamu ( Yhteensä 2572 kilometriä )

Aamulla herättyäni kaikki ympärilläni oli hiestä märkää ja tunsin itseni terveeksi ja sen todisti myös kuumemittari. Aloimme syömään aamupalaa sateen vallitessa ulkona ja tuo sade jatkui enemmän ja vähemmän voimakkaana koko päivän.
Tunsin päivän mittaa edelleen hieman päänsärkyä ja iltapäivällä kuumetta mitattua totesin sen taas nousseen. Oli todella pettymys nähdä tuo mittaustulos ja päässäni alkoi jo pyörimään monenlaiset ajatukset projektin tulevaisuudesta. 


18.7. 70 aamu ( Yhteensä 2575 kilometriä )

Tämäkin päivä meni rennosti lepäillen. Ainut asia mikä tuli tehtyä, niin kävimme paikallisella ”pyöräkorjaamolla” näyttämässä minun pyörän takajarrujen ongelmaa. Sain sieltä kuulla arvion, että joutuisin luultavasti ostamaan kokonaan uuden takajarrun.

Enempää paikalla ollut mies ei voinut meitä auttaa, kuin sanoa, että seuraava missä seuraava pyöräliike sijaitsee. Meille jäi kuitenkin epäselväksi minkä tasoinen kyseinen paikka oli. 








Kommentit

Suositut tekstit